Maisa-viestinnän vaikuttavuus suunterveyden palveluihin hakeutumisessa
Kokeilun tarve ja tavoitteet
Tämä kokeilu keskittyy selvittämään, kuinka Maisa-potilastietojärjestelmä soveltuu tehokkaaseen ja kohdennettuun digitaaliseen viestintään ja miten Maisa-viestien kautta lähetetyt ohjevideot vaikuttavat asiakkaiden suun terveyteen. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat helsinkiläisnuoret niillä alueilla, joissa hoidon tarve on suurta ja hoitoon hakeutuminen vähäisintä.
Vuonna 2019 Helsingissä tehty suun erikoishoidon yksikön tutkimus paljasti, että vain 20 prosentilla lähetepotilaista suun omahoito oli hyvällä tasolla. Ohjevideot, jotka on suunnattu yksittäisille asiakkaille vastaanotolla, ovat osoittautuneet tehokkaiksi, mutta videoiden joukkolähetystä Maisa-järjestelmän kautta ei ole vielä kokeiltu. Kohderyhmästä on saatavilla runsaasti tilastotietoa, joten kokeilussa voidaan tehdä kattavaa analyysia Maisa-videoviestien vaikuttavuudesta hoitoon hakeutumisessa.
Lisäksi kokeilu tarjoaa arvokasta tietoa siitä, kuinka tietojohtaminen ja digitaaliset ratkaisut voivat vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan toimintaan yleisesti.
Kokeilun eteneminen
Kokeilu on suunniteltu toteutettavaksi syys-joulukuussa 2023. Ennen kokeilun aloittamista on varmistettava, että tarvittavia tietoja ja videoita voidaan käyttää noudattaen lainsäädäntöä, erityisesti tietosuoja-asetusta (GDPR). Kokeilun onnistunut toteutus vaatii myös resursseja Kokeilukiihdyttämön konsulttiverkostosta.
Kokeilun opit
Kokeilussa kehitettiin digitaalinen kehoteprosessi Maisa-järjestelmään, ja sen eri ominaisuuksia testattiin parhaiden viestintäkäytäntöjen löytämiseksi.
Kokeilun aikana suunterveyden palveluiden varausten määrä kasvoi, ja asiakkaat reagoivat kehotteeseen nopeasti. Kokeilu osoitti, että nuoria tulisi aktiivisesti kannustaa käyttämään Maisa-järjestelmää, sillä se auttaisi välttämättän asiakaspalvelun ruuhkautumista. Lisäksi havaittiin, että tarkka data auttaa kohdentamaan ja perustelemaan toimenpiteitä entistä paremmin.
Viestinnässä testattujen ohjevideoiden avausprosentti oli kuitenkin vain 10, ja siksi videomuotoista viestintää suunnitellaan kokeiltavaksi toisessa kanavassa.
Suositukset jatkotoimenpiteiksi
Jatkossa suositellaan uudistamaan myös muita suunterveyden kehoteprosesseja. Kokeilun perusteella Maisa-järjestelmän viestintämahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää laajemmin myös muissa sosiaali- ja terveysalan toiminnoissa.
Tietoa suun terveydestä ja terveyden edistämisestä tulisi tarjota laajemmin valitulle kohderyhmälle niissä kanavissa, jotka tavoittavat heidät Maisaa paremmin. Siksi videomuotoista viestintää suositellaan kokeiltavaksi Helsinki-kanavassa.
Kokeilussa aloitettua tiedonkeruuta jatketaan, jotta saadut tulokset voidaan varmistaa.
Kokeilun projektipäällikkö
Sari Cederberg, sari.cederberg@hel.fi, Sotepe-toimiala