Datan hyödyntäminen hävikkiruoan lahjoittamisessa

Kokeilun tarve ja tavoitteet

Luonnonvarakeskuksen mukaan koko pääkaupunkiseudun ruokapaikoissa syntyy vuosittain huomattava määrä hävikkiä: peräti 37 miljoonaa puolen kilon annosta syömäkelpoista ruokaa. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia kustannuksia ja ympäristöhaittoja ja on ristiriidassa kaupungin ja EU:n ympäristötavoitteiden kanssa.

Osa ruokahävikistä ohjataan jo nyt Stadin safka -hävikkiterminaalin kautta eteenpäin sitä tarvitseville, mutta toiminnan laajentumista rajoittavat nykyiset henkilöstö- ja logistiikkaresurssit. Kokeilulla pyritään luomaan ratkaisu, jonka avulla syömäkelpoinen hävikkiruoka saadaan entistä tehokkaammin ja ruokaturvallisuus huomioiden lahjoittaville tahoille.

Kokeilun tavoitteena on kehittää kaupungin ruokapalveluihin ja logistiikkaan perustuva toimintamalli, jossa dataa hyödyntämällä voidaan automatisoida ruokalahjoitusten reititys ja varmistaa, että ruoka päätyy turvallisesti, dokumentoidusti ja tehokkaasti perille.

Kokeilun eteneminen

Kokeilussa selvitetään ensin, mitä kaupungin sisäisiä datalähteitä voidaan hyödyntää kuljetusten suunnittelussa ja ruokaturvallisuuden todentamisessa. Näiden pohjalta rakennetaan ratkaisu, joka yhdistää ruokapalveluiden, logistiikan ja ruokaturvan toimijat.

Kokeilu toteutetaan yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa, joka toteuttaa dataintegraatiot tietoturvallisesti ja tehokkaasti. Tavoiteltuna lopputuloksena on testattu malli, jonka avulla hävikkiruuan ohjausta voidaan laajentaa nykyistä kattavammin.

Kokeilun opit

Kokonaisuutena kokeilu oli onnistunut ja loi vahvan pohjan jatkokehitykselle. Kokeilun aikana laadittu kaupungin ruokapalveluiden ja logistiikan dataekosysteemi tarjoaa kokonaiskuvan toimijoiden välisistä suhteista ja tiedonkulusta ruokahävikin syntymiseen ja vähentämiseen liittyen. Kuvauksen avulla havaittiin, että eri toimijat näkevät vain osan kokonaisuudesta, mikä korostaa yhteisten näkymien, mittareiden ja koordinoinnin tarvetta.

Kokeilussa pilotoitiin myös Zipli-datankeruusovellus ylijäämäruoan lahjoittamisen tueksi. Pilotti osoitti, että digitaalinen työkalu voi merkittävästi nopeuttaa ylijäämäruoan uudelleenohjaamista hyötykäyttöön. Samalla saatiin arvokasta tietoa hävikin määrästä, toimitusongelmista ja käyttäjäkokemuksista. Käytännön toimivuus edellyttää kuitenkin huolellista logistiikan ja viestinnän suunnittelua.

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Kokeilun perusteella tekoälyn hyödyntämisessä nähdään suuri potentiaali hävikkiruoan lahjoittamisen tehostamisessa. Jatkokehityksessä on tärkeää varmistaa tekoälyratkaisun tietoturva, käyttöoikeudet, yhteensopivuus nykyisten järjestelmien kanssa sekä käyttäjien riittävä koulutus ja tuki.

Tehokkaan digitaalisen työkalun avulla Helsingissä voitaisiin merkittävästi lisätä ruoka-apuun ohjautuvan ylijäämäruoan määrää. Tämä toisi huomattavia taloudellisia säästöjä ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjä, kun ruokaa ohjautuisi biojätteen sijaan sitä tarvitseville. Kokeilun tulosten perusteella Zipli-sovellus on mahdollista laajentaa käyttöön sadoissa ruokapalveluyksiköissä Helsingissä sekä myöhemmin myös muissa kunnissa.

Kokeilun projektipäällikkö

Heta Hyvärinen, heta.hyvarinen@hel.fi, Kaupunkiympäristön toimiala