Syksyn kokeilut loppusilausta vaille valmiita

Vuoden 2025 kokeilukiihdyttämön kokeilut alkavat olla nyt lähes valmiita! Neljäs ja samalla viimeinen välikatselmointi kokoontui 10.12.2025 ja nyt päästiin kuulemaan useita mielenkiintoisia esityksiä.

Kaupunki-ilmailun tulevaisuustyön puheenvuoro starttasi aamupäivän

Aamupäivä alkoi ilmailun erityisasiantuntija Jukka Keski-Jaskarin (Kymp/Maka/Myle) puheenvuorolla, jossa hän tarkasteli kaupunki-ilmailun tulevaisuuden näkymiä. Puheenvuorossa korostui erityisesti dronejen kasvava rooli kaupunkilogistiikan kehittämisessä ja uudistamisessa.

Dronet yleistyvät ja droneteknologian nopea kehitys mahdollistaa yhä raskaampien kuormien kuljettamisen. Tällä hetkellä droneilla voidaan kuljettaa yli 300 kilogramman lähetyksiä, ja lähitulevaisuudessa jopa 1 000 kilogramman kuormia. Tämä luo uusia mahdollisuuksia ja moni toimija jo kyseleekin, että missä ja miten kaupungissa voi toimia dronejen kanssa.

Dronet tarvitsevat vain lyhyitä kiitoteitä, mikä mahdollistaa sen, että suurempienkaan dronejen laskeutumispaikat eivät vie kaupunkiympäristössä kovin paljon tilaa. Pienempiä laskeutumispaikkoja voidaan sijoitella tulevaisuudessa myös rakennusten katoille.

Keskeistä kaupunki-ilmailun kehityksessä on määritellä selkeästi, missä droneja saa lennättää ja missä ei. Tämä edellyttää vielä lainsäädännön kehittämistä sekä hyvää ymmärrystä alueiden korkeusrajoituksista, asukastiheydestä ja ympäristötekijöistä. Kaupungin paikkatietoaineistot ovat hyvällä tasolla ja niitä hyödynnetään jo tällä hetkellä. Kaupunki vaikuttaa ilmailun kehitykseen myös EU- ja projektitasolla ja tulevaisuuden ratkaisuja huomioidaan jo nyt kaavoituksen suunnittelussa.

Nuorisotyötä kehitettiin muuttamalla laadullisia kirjauksia numeeriseksi dataksi 

Hilla Tilhi Digialta kertoi, miten heidän kokeilutiimissään (kokeilu 113) tutkittiin, miten nuorisotyön laadullisia kirjauksia voidaan hyödyntää paremmin muuttamalla ne analysoitavaksi, numeeriseksi dataksi. Tavoitteena oli oppia tarkastelemaan laadullista aineistoa eri näkökulmista ja tunnistaa sen avulla nuorisotyöhön liittyviä ilmiöitä, kuten osallistumistrendejä, henkilöstötarpeita, yleistä ilmapiiriä sekä mahdollisia riskejä jo varhaisessa vaiheessa. Näin pystytään jatkossa paremmin tukemaan resurssien ja toimenpiteiden kohdentamista.

Kokeilussa hyödynnettiin useita datalähteitä, kuten muistiinpanoja, tapahtumakuvauksia ja osallistumisdataa. Aineisto luokiteltiin kuuteen analyysikategoriaan ja näiden pohjalta kehitettiin LLM-pohjainen chatbot-ratkaisu, Nuorisotyön analytiikka-avustaja, jonka avulla laadullinen tieto saatiin helposti tarkasteltavaan ja osin myös visuaaliseen muotoon.

Botti pystyi tekemään analyyseja ja tiivistelmiä esimerkiksi siitä, mitä syyskuussa 2024 tapahtui ja kuinka monta kertaa vape mainittiin kirjauksissa vuoden aikana.

Kokeilun myötä saatiin arvokasta oppia sekä tekoälypohjaisten työkalujen mahdollisuuksista että niiden rajoitteista tämän tyyppisessä analyysissä. Työkalu tehosti tiedon tarkastelua ja vähensi manuaalista raportointia, kuten Excel-työskentelyä. Lisäksi kokeilu herätti laajaa kiinnostusta kaupungin eri toimialoilla, ja ratkaisua nähdään potentiaalisena myös muissa käyttökohteissa, kuten sotepe-sektorilla.

AI-avustaja pystyi auttamaan tontti- ja rakennuslupa-asioissa oikean tiedon äärelle

Riikka Lahdensuon (Kymp) tiimin kokeilun tavoitteena oli helpottaa kaupungin asioiden parissa asioivien henkilöiden ohjautumista oikean tiedon, ohjeen tai yhteystahon luo kaupungin verkkosivuilla AI-avusteisesti.

Kokeilussa kehitettiin AISA-avustaja, joka perustuu AISA-sovelluksen sääntöjen hallintaan yhdistettynä kielimalliin. Avustajalle toteutettiin käyttöliittymä, jonka kautta käyttäjät voivat esittää kysymyksiä ja saada vastauksia. Avustajalta pystyi kysymään esimerkiksi tonttien saatavuudesta, maanvuokrasopimuksiin liittyvistä asioista tai luvista, kuten puunkaadosta. Kokeilussa arvioitiin erityisesti sitä, kuinka hyvin avustaja ohjaa käyttäjiä oikeille verkkosivuille tai oikean asiantuntijan pariin.

Kokeilun tulokset osoittivat, että jo varsin pienellä kehityspanoksella voidaan merkittävästi parantaa asiakkaiden ohjautumista oikean tiedon äärelle. Ratkaisua pidetään potentiaalisena sekä kaupungin asiakaskäyttöön että sisäiseen käyttöön, ja kaupungin asiantuntijat ovat validoineet sen toimivuutta erityisesti ajansäästön näkökulmasta. Lisäksi kokeilu osoitti, että avustaja kykenee vastaamaan myös epämuodollisiin kysymyksiin, kuten slangilla ja finglishillä esitettyihin tiedusteluihin, mikä lisää palvelun saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

Työttömyyden ennaltaehkäisyn kokeilussa etsittiin kyselyyn vastaajia Jodelissa

Tiina Kivikannon (työllisyyspalvelut) esittelemässä kokeilussa (kokeilu 108) tutkittiin, miten työttömyyden ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaa datapohjaisesti ja ennakoivasti. Työhön osallistui laaja joukko toimijoita, kuten Ohjaamon asiakkaita, työllisyyspalveluiden edustajia, nuorisotyöntekijöitä sekä juristi. Kokeilu toteutettiin kohderyhmälähtöisen palvelumuotoiluprosessin kautta, ja mukana oli myös nuoriin erikoistunut asiantuntija, joka tuntee kohderyhmän hyvin.

Kokeilun keskiössä oli dataekosysteemi-ajattelun kehittäminen: haluttiin ymmärtää, missä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret ovat, miten heidät voidaan tavoittaa ja millaista tietoa tarvitaan heidän tukemiseksi. Samalla pilotoitiin tapoja kerätä dataa vastuullisesti, selvittää nuorten suostumuksen hankkimista sekä oppia, millaista datayhteistyötä työllisyyspalveluiden sisällä tarvitaan ja mitä tietosuojaan liittyviä kysymyksiä on huomioitava.

Osana kokeilua testattiin Jodelia nuorten tavoittamisen ja aktivoinnin kanavana. Kyselykampanja oli esillä 24.10.–6.11. ja saavutti laajan näkyvyyden, 565 000 näyttökertaa ja 130 000 ihmistä, mutta johti rajalliseen määrään varsinaisia kontakteja kohderyhmässä. Kyselylinkin avasi 1159 ihmistä, mutta vain 6 ihmistä jätti yhteystietonsa. Kokeilussa oli tiedottamisen lisäksi myös ‘Call to Action’ eli testattiin sitä, miten Jodel-näkyvyys johtaa konkreettiseen toimintaan. Keskeisiksi opeiksi nousivat erityisesti tietosuojakysymykset, datayhteistyön haasteet sekä ymmärrys siitä, kuinka vaativaa oikean kohderyhmän tavoittaminen ennakoivassa työssä on.

Pienryhmien keskusteluista poimintoja

Tarkemmat keskustelut kokeilujen etenemisestä käytiin tuttuun tapaan kokeiluista muodostetuissa pienryhmissä.

Dataekosysteemikokeiluissa keskustelutti se, että ratkaisuissa on tärkeää suunnitella huolella datankeruun infra ja tietosuojarakenne sekä sopia vastuista. AI-pohjaisten ratkaisujen ryhmässä keskusteltiin muun muassa siitä, miten AI-agentteja voi hyödyntää niin, että he toimivat yhtenä arviointiryhmän jäsenistä ja auttavat välttämään ihmisten ajatteluvinoumia. Kaupunkilaisten arjen kokeiluryhmässä mietittiin erityisesti sitä, miten työarkea sovitetaan kokeilujen kanssa - miten viedään saatuja oppeja eteenpäin, tuetaan toimintatapojen muutoksia ja varataan riittävästi resursseja tekoälymallien opettamiseen ja saadun palautteen hyödyntämiseen.

Seuraavaksi kokeilijat palauttavat kokeilujen loppuraportit ja valmistautuvat esittelemään saatuja oppeja Kokeilukiihdyttämön 2025 kokeilujen loppuseminaarissa 21.1.2026 klo 12 - 15.30 Kaupungintalolla ja Teamsissa. Kaikille avoimeen loppuseminaariin voit ilmoittautua täältä.

Tämä yhteenveto on osa Kokeilukiihdyttämön vuoden 2025 kokeilujen viestintää , jossa kerrotaan kokeilujen etenemisistä ja tuotoksista. Yhteenvedon on koostanut Withmore Oy (Päivi Thuneberg) ja Ville Meloni (Helsingin kaupunki). Kuvat: Päivi Thuneberg,
(c) REDRIB

Lisätietoja: Ville Meloni, ville.meloni@hel.fi, 0400 260 000 ja Teams suoraviesti