Syksyn kokeilut loppusilausta vaille valmiita

Vuoden 2025 kokeilukiihdyttämön kokeilut alkavat olla nyt lähes valmiita! Neljäs ja samalla viimeinen välikatselmointi kokoontui 10.12.2025 ja nyt päästiin kuulemaan useita mielenkiintoisia esityksiä.

Kaupunki-ilmailun tulevaisuustyön puheenvuoro starttasi aamupäivän

Aamupäivä alkoi ilmailun erityisasiantuntija Jukka Keski-Jaskarin (Kymp/Maka/Myle) puheenvuorolla, jossa hän tarkasteli kaupunki-ilmailun tulevaisuuden näkymiä. Puheenvuorossa korostui erityisesti dronejen kasvava rooli kaupunkilogistiikan kehittämisessä ja uudistamisessa.

Dronet yleistyvät ja droneteknologian nopea kehitys mahdollistaa yhä raskaampien kuormien kuljettamisen. Tällä hetkellä droneilla voidaan kuljettaa yli 300 kilogramman lähetyksiä, ja lähitulevaisuudessa jopa 1 000 kilogramman kuormia. Tämä luo uusia mahdollisuuksia ja moni toimija jo kyseleekin, että missä ja miten kaupungissa voi toimia dronejen kanssa.

Dronet tarvitsevat vain lyhyitä kiitoteitä, mikä mahdollistaa sen, että suurempienkaan dronejen laskeutumispaikat eivät vie kaupunkiympäristössä kovin paljon tilaa. Pienempiä laskeutumispaikkoja voidaan sijoitella tulevaisuudessa myös rakennusten katoille.

Keskeistä kaupunki-ilmailun kehityksessä on määritellä selkeästi, missä droneja saa lennättää ja missä ei. Tämä edellyttää vielä lainsäädännön kehittämistä sekä hyvää ymmärrystä alueiden korkeusrajoituksista, asukastiheydestä ja ympäristötekijöistä. Kaupungin paikkatietoaineistot ovat hyvällä tasolla ja niitä hyödynnetään jo tällä hetkellä. Kaupunki vaikuttaa ilmailun kehitykseen myös EU- ja projektitasolla ja tulevaisuuden ratkaisuja huomioidaan jo nyt kaavoituksen suunnittelussa.

Nuorisotyötä kehitettiin muuttamalla laadullisia kirjauksia numeeriseksi dataksi 

Hilla Tilhi Digialta kertoi, miten heidän kokeilutiimissään (kokeilu 113) tutkittiin, miten nuorisotyön laadullisia kirjauksia voidaan hyödyntää paremmin muuttamalla ne analysoitavaksi, numeeriseksi dataksi. Tavoitteena oli oppia tarkastelemaan laadullista aineistoa eri näkökulmista ja tunnistaa sen avulla nuorisotyöhön liittyviä ilmiöitä, kuten osallistumistrendejä, henkilöstötarpeita, yleistä ilmapiiriä sekä mahdollisia riskejä jo varhaisessa vaiheessa. Näin pystytään jatkossa paremmin tukemaan resurssien ja toimenpiteiden kohdentamista.

Kokeilussa hyödynnettiin useita datalähteitä, kuten muistiinpanoja, tapahtumakuvauksia ja osallistumisdataa. Aineisto luokiteltiin kuuteen analyysikategoriaan ja näiden pohjalta kehitettiin LLM-pohjainen chatbot-ratkaisu, Nuorisotyön analytiikka-avustaja, jonka avulla laadullinen tieto saatiin helposti tarkasteltavaan ja osin myös visuaaliseen muotoon.

Botti pystyi tekemään analyyseja ja tiivistelmiä esimerkiksi siitä, mitä syyskuussa 2024 tapahtui ja kuinka monta kertaa vape mainittiin kirjauksissa vuoden aikana.

Kokeilun myötä saatiin arvokasta oppia sekä tekoälypohjaisten työkalujen mahdollisuuksista että niiden rajoitteista tämän tyyppisessä analyysissä. Työkalu tehosti tiedon tarkastelua ja vähensi manuaalista raportointia, kuten Excel-työskentelyä. Lisäksi kokeilu herätti laajaa kiinnostusta kaupungin eri toimialoilla, ja ratkaisua nähdään potentiaalisena myös muissa käyttökohteissa, kuten sotepe-sektorilla.

AI-avustaja pystyi auttamaan tontti- ja rakennuslupa-asioissa oikean tiedon äärelle

Riikka Lahdensuon (Kymp) tiimin kokeilun tavoitteena oli helpottaa kaupungin asioiden parissa asioivien henkilöiden ohjautumista oikean tiedon, ohjeen tai yhteystahon luo kaupungin verkkosivuilla AI-avusteisesti.