Turvapuhelinanalytiikan hyödyntäminen työn ohjauksessa ja palvelutarpeiden arvioinnissa
Kokeilun tarve ja tavoitteet
Palvelukeskus Helsinki tarjoaa turvapuhelinpalvelua yli 5000 kotihoidon asiakkaalle, jotka ovat pääosin kotona asuvia ikääntyneitä henkilöitä. Turvapuhelinpalvelun kautta vastaanotetaan hälytyksiä erilaisista tilanteista, kuten kaatumisista, kiputiloista, hengenahdistuksesta tai mielenterveysongelmista.
Kaikki saapuvat hälytykset kirjataan ja niiden määriä seurataan kuukausittain ja alueellisesti. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tarkastella asiakaskohtaisesti, miten hälytysmäärät tai hälytyksiin johtaneet syyt kehittyvät pitkällä aikavälillä. Turvapuhelinpalvelun käyttöikä voi yksittäisellä asiakkaalla olla jopa kymmeniä vuosia.
Kokeilun tavoitteena on tuottaa analytiikkaa, joka perustuu kirjattuihin hälytyksiin ja joka käsittää hälytysten määrät, toistuvat aiheet ja aikaan sekä paikkaan liittyvät toistuvat ilmiöt. Tarkoituksena on myös tunnistaa asiat, jotka osoittavat yksittäisen asiakkaan palvelutarpeen muutoksen. Tällä tarkemmalla tiedolla pyritään tukemaan sitä, että ihmiset voivat asua kotonaan pidempään ja saavat tarpeidensa mukaisia oikein ajoitettuja palveluita Helsingin kaupungilta.
Kokeilun eteneminen
Kokeilussa toteutetaan tekninen ratkaisu, joka analysoi ja ryhmittelee turvapuhelinhälytyksiä henkilökunnan kirjausten perusteella. Tämän datan analysointia varten muutetaan myös kirjauskäytäntöjä niin, että jokaisella turvapuhelinhälytyksellä on syykoodi ensihoidon 700-sarjan tehtäväluokituksen mukaisesti. Ratkaisu toteutetaan yhteistyössä terveydenhuollon tekoälyratkaisuja tarjoavan Gillie.io Company Oy:n kanssa. Lopuksi arvioidaan käyttäjähaastatteluiden avulla, miten saatu tieto voi auttaa työn ohjaamisessa ja ennakoivassa hoidossa.
Kokeilun opit
Kokeilussa selvitettiin, voidaanko tekoälyn avulla tuottaa analytiikkaa terveydenhuollon ammattilaisten kirjaamista turvapuhelinhälytyksistä. Keskeinen oppi oli, että tekoäly pystyy tuottamaan kirjauksista päätelmiä ja ehdotuksia, mutta niiden laadusta ei voida täysin varmistua. Tekoälyn tuottamien kirjausten läpikäymiseen tarvitaan siis ihminen, joka analysoi, mikä tieto on hyödyllistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää palvelun kehittämiseksi.
Kokeilun perusteella arvellaan, että järjestelmän käyttöönotto voisi vähentää terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa ja lisätä näin ollen työssäviihtyvyyttä.
Suositukset jatkotoimenpiteiksi
Kokeilun perusteella joitakin käytössä olevia raportteja voitaisiin karsia. Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään, saadaanko tekoälypohjaisen järjestelmän käytöllä sellaisia hyötyjä, joita raportoinnin optimoinnilla ei voitaisi saavuttaa. Laajan kokonaiskuvan saavuttamiseksi tekoälypohjaisen järjestelmän käyttöä tulisi laajentaa ja alustalle vietävää dataa rikastaa. Saatujen tulosten perusteella turvapuhelinpalvelua tulisi kehittää konkreettisilla toimilla.
Kokeilun projektipäällikkö
Jenni Heikkilä, jenni.heikkila@hel.fi, Palvelukeskus Helsinki
