Meluntorjuntaan liittyvän tiedon louhinta asemakaavoista

Kokeilun tarve ja tavoitteet

Helsingissä suuri osa uudesta rakentamisesta tapahtuu alueilla, joilla esiintyy meluhaittoja. Tämä tarkoittaa, että uudet asukkaat määritetään meluselvityksissä melulle altistuviksi. Nykyiset, käytössä olevat mittarit eivät pysty tunnistamaan hyödynnettäviä meluntorjuntatoimenpiteitä, ja tämän vuoksi melulle altistuvien tilastollinen määrä kasvaa jatkuvasti. Meluntorjuntaan liittyvää tietoa tarvitsevat työssään muun muassa kaavoittajat, suunnittelijat ja rakennusvalvonta. 

Kokeilun tavoitteena on mitata ja seurata olemassa olevia meluntorjuntatoimenpiteitä sekä tutkia, missä ja kuinka paljon melumääräyksiä on sisälletetty asemakaavoihin. Asemakaavakartalta louhitaan eli pyritään löytämään oleelliset meluntorjuntaa koskevat karttamerkinnät ja tekstimuotoiset kaavamääräykset.

Kokeilussa pyritään selvittämään, onko asemakaavakarttojen tiedonlouhinta ylipäätään mahdollista. Mikäli tietoa onnistutaan löytämään, jaetaan sitä suunnittelijoille ja hyödynnetään uusia kaavoja varten. Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, voidaan tiedonlouhintaa laajentaa myös muihin teemoihin ja tekniikoihin. 

Kokeilun eteneminen

Kokeilun toteuttamiseksi valitaan yhteistyökumppani, jonka jälkeen olemassa olevat melumääräykset kirjataan ja luokitellaan. Tarvittava tieto on julkista, joten sen käsittely voidaan aloittaa välittömästi. Kokeilu voidaan rajata joko alueellisesti tai tiettyjen tutkittavien asemakaavojen mukaan. Tämän jälkeen luodaan prototyyppi, testataan sitä ja tehdään muutoksia saatujen palautteiden perusteella.

Kokeilun opit

Kokeilimme asemakaavojen tiedonlouhintaa käyttäen FME (Feature Manipulation Engine) ja OCR (Optical Character Recognition) -menetelmiä. 

Kaavakartan piirrettyjen elementtien tunnistamiseen käytetty FME-menetelmä todettiin osittain toimivaksi ja FME Workbench -työtiloihin rakennetut aineiston käsittelyprosessit ovat sovellettavissa eri kaavoihin suoraan tai pienin muokkauksin. Sovellettavuus eri kaavoihin riippuu siitä, miten samanlaisia kaavat ovat rakenteeltaan. Esimerkiksi kokeiluun valitut eri aikakauden asemakaavat osoittautuivat yllättävän erilaisiksi mikä hankaloitti prosessin tekoa sekä analyysin automatisointia. Kokeilun tuloksena rakennettu FME-prosessi pystyy louhimaan melumerkinnät tehokkaasti asemakaavoista, mutta sen soveltaminen laajempaan aineistojoukkoon vaatii myös manuaalista työtä tulosten validoinnin osalta sekä tarvittaessa muutoksia FME-prosessiin.

Kaavamääräystektstien tunnistaminen OCR-menetelmällä puolestaan saatiin toimimaan. Kokeilussa luotiin prosessi, jonka avulla vastaava analyysi voidaan toteuttaa myös jatkossa. 

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Päätöstä kokeilun laajentamisesta laajemmalle asemakaavamäärälle ei ole vielä tehty. Tällä hetkellä tuloksia esitellään kaupungin sisäisesti. Jatkossa on otettava huomioon, että eri vuosilta olevat asemakaavat sisältävät erilaista dataa, joten karttamerkintöjen automaattinen tunnistaminen vaatii lisäksi manuaalista työtä sekä tulosten validointia.

Kokeilun projektipäällikkö

Olli Kontkanen, olli.kontkanen@hel.fi ja Anne-Mari Leppänen, anne.m.leppanen@hel.fi, Kymp-toimiala